Mitä lyhytterapia on? Vastaus tähän ja muutamiin muihin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Mitä lyhytterapia on? Paljonko lyhytterapia maksaa? Miten valita sopiva terapeutti? Millaista on etäterapia? Kuka voi mennä terapiaan? 

Vastaan tässä muutamiin kysymyksiin, joita monet terapiaa pohtivat miettivät.

Kuka voi tulla lyhytterapiaan?

Oletko ajatellut, ettet tarvitse terapiaa tai että terapia ei ole sinun juttusi. Ehkä et ajattele niin, mutta ainakin minä ajattelin aiemmin noin. 

Nyt ajattelen, että melkein kaikki voisivat hyötyä terapiasta. (Tutkimusten mukaan kaikki eivät tosin hyödy terapiasta). 

Lyhytterapia on terapiaa ihan tavallisille ihmisille. Lyhytterapia on matalan kynnyksen psykososiaalista tukea, johon voi tulla ilman lähetettä tai diagnoosia. Terapiaan voi tulla myöa ennen kuin ongelmat ovat eskaloituneet tai saamaan tsemppausta omaan arkeen.

”Ratkaisukeskeinen terapia oli käytännönläheistä, eikä menneissä vellovaa. Tykkäsin siitä, että näkymä oli kohti tulevaisuutta.”

Oma erikoistumisalani on iäkkäät ihmiset ja erityisesti omaishoitajat ja muistisairaiden läheiset. Heidän kanssaan työskentely on minulle tuttua ja luotevaa. 

Asiakkaiksi ovat kuitenkin tervetulleita kaikenikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa elävät ihmiset. Olen saanut hyvää palautetta hyvin eri-ikäisiltä kävijöiltä terapiasta.

Mitä hyötyä lyhytterapiasta voi sinulle olla?

Lyhytterapia sopii sinulle, jos mielessäsi on jokin asia, teema, ongelma tai haaste, johon haluaisit uusia näkökulmia tai muutosta. Sinulla ei tarvitse välttämättä olla ”isoa ongelmaa”, jota käsitellä. Lyhytterapia sopii sinulle, jos haluat selkiyttää omia ajatuksiasi puhumalla niitä ääneen. ”Täytyy puhua, jotta voi kuulla omia ajatuksia”. Lyhytterapia sopii myös sinulle, jolla on elämässä isompia haasteita. Ne voivat olla melkein mitä tahansa. Voit lukea lyhytterapiayhdistyksen sivuilta lisää asiakkaiden kokemuksia lyhytterapiasta.

Kenelle lyhytterapia ei sovi?

Lyhytterapiaa ei suositella vaikeisiin tai pitkittyneisiin ongelmiin. Näitä ovat esimerkiksi vaikea masennus, itsetuhoisuus tai päihderiippuvuus. Silti lyhytterapiasta voi olla akuutisti apua melkein mihin tahansa ongelmiin, jos esimerkiksi odottaa pääsyä eteenpäin tai vapaan paikan vapautumista psykoterapiaan.

Tarvittaessa ohjaan sinut terveydenhuoltoon tai muuhun palveluun, mikäli lyhytterapiasta saatava apu ei ole tilanteeseesi riittävää. 

Lyhytterapia sopii siis periaatteessa kenelle tahansa. Sen sijaan kaikki lyhytterapeutit eivät sovi kaikille. Siis kemiat ei välttämättä sovi yhteen ja se on ihan ok. Minun ja yleensäkin terapiaan voi tulla kokeilemaan, miltä tuntuu ja haluaako jatkaa. Jos olet epävarma siitä, sopiiko lyhytterapia sinulle, voit varata yhden ajan terapiaan ja voimme keskustella vaihtoehdoista seuraaviksi askeliksi.

Tiivistetysti siis ainoastaan minun ystävät eivät sovi minun terapian asiakkaiksi 🙂 

Millainen terapeutti olen?

Terapeuttina olen myönteinen ja toiveikas, empaattinen ja myötäelävä. Minulle tärkeää on keskittyä kuuntelemaan sinua ja sinun lähtökohtiasi. Olen saanut hyvää palautetta kyvystäni kohdata ihmisiä heidän tasollaan. Tämä perustuu paitsi omiin myös muiden elämänkokemuksiin, jotka ovat kehittäneet kykyäni ymmärtää erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ihmisiä.

Miten lyhytterapiaan tulee valmistautua?

Ei mitenkään. Voit tulla terapiaan sellaisena kuin olet. Voit osallistua terapiaan sinulle mieluisessa ja turvallisessa paikassa, koska terapiatapaamiset tapahtuvat etäyhteyden avulla. Itse asiassa sen verran sinun tulee valmistautua, että avaat jonkin laitteen, josta pääse sähköpostiin. Lisäksi kuulokkeet voivat helpottaa keskittymistä ja ne estävät äänen kuulumisen muille ihmisille. Nekään eivät kuitenkaan ole välttämättömät, jos tila on rauhallinen.

Lyhytterapian harjoitusasiakkuus tiiviisti:

• • Et tarvitse terapiaan lääkärin lähetettä tai diagnoosia.

• • Lyhytterapiaan ei valitettavasti voi saada Kelan korvausta.

• • Lyhytterapia on kaikille sopivaa matalan kynnyksen psykososiaalista tukea.

• • Kesto on 1–25 kertaa. Monet saavat apua jo muutamasta kerrasta, mutta terapia ”helpottuu” ja syventyy, kun käytejä on useampia.

• • Terapiassa käsitellään valitsemaasi aihetta, teemaa tai haastetta.

• • Terapia on aina luottamuksellista keskustelua ja vaitiolovelvollisuus terapiassa on ehdoton.

• • Terapiasta ei tehdä kirjauksia julkisiin järjestelmiin.

• • Voit maksaa terapian ajan varaamisen yhteydessä, mutta voit myös maksaa terapian jälkikäteen sähköpostiin saatavalla laskulla. Ellet ole varma, montako kertaa terapiaa voisi olla hyvä, voi maksu sähköpostilla olla parempi vaihtoehto.

Mitä lyhytterapia maksaa?

Lyhytterapian hinnat vaihtelevat merkittävästi. Hiljattain uutisoitiin, että esimerkiksi lyhytterapeutiksi valmistunut Antti Tuisku pyytää tunnin terapia-ajasta 199 euroa. Se on aika paljon. Minun terapia maksaa tällä hetkellä 50 euroa 45 minuuttia. Siitä, kun maksaa kaikki verot ja kulut, niin eipä siitä paljoa jää terapeutin käteen, vaikka summa voi kuulostaa suurelta. 

• • 1 kerta = 50 euroa

•  

Mitä lyhytterapia on?

Lyhytterapia on nimensä mukaisesti kestoltaan yleensä lyhyempi kuin esimerkiksi psykoterapia. Lyhyen työskentelyn ideana on tavoitteellinen nykyhetkeen ja tulevaisuuteen suuntautuva työskentely. Lyhytterapiassa ei pyritä eikä siinä pystykään ratkomaan kaikkia asioita yhdellä kertaa. Konkreettinen muutos tai pienikin uusi näkökulma nykyiseen tilanteeseen saa aikaan usein positiivisen ketjureaktion. Työskentelyä tapahtuu myös terapian jälkeen ihmisen omissa aivoissa ja ajatuksissa.

Miten lyhytterapiassa edetään?

1. 1. Työskentely aloitetaan. Tutkitaan yhdessä keskustellen, mikä on se asia tai teema, mikä elämässäsi on ehkä ongelmallista juuri nyt ja josta haluat puhua.
   2. Tavoitteen asettaminen. Asetamme yhdessä pohtien jonkin tavoitteen sinulle. Se voi olla ihan pieni muutos tai jo olemassa olevan asian vahvistuminen. Aina emme löydä selkeää tavoitetta ja aika monilla tuntuu olevan useita tavoitteita. Sekin on ihan ok.
   3. Keskivaihe. Työskentelemme yhdessä kohti tavoitettasi. Työskentely tapahtuu sanallisten menetelmien avulla. Pohditaan ajatuksia ja kokemuksia, joita sinulla on. Lisäksi pohdimme tunteita, joita niihin liittyy.
   4. Lopetus: Katsomme yhdessä eteen- ja taaksepäin; pohdimme sitä, mistä olemme tulleet ja mihin olemme päätyneet? Mitä viet mukanasi arkeen ja minkä asian parissa ajatuksesi työskentelee vielä jatkossakin.