Eräs yleisimmistä kysymyksistä jo ennen muistisairausdiagnoosia on se, miten saan äitini/isäni/puolisoni/muun läheiseni muistitestiin. Tähän liittyy muitakin kysymyksiä kuten miten ja missä muistia testataan.
Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jos muistioireet huolestuttavat, ne kannattaa tutkituttaa. Voit lukea geriatrin ohjeista huolestuttaviin muistioireisiin esimerkiksi täältä. Yleensä ensimmäiset oireet havaitsee joku muu kuin se, joka olisi tarkoitus saada lähtemään muistitestiin.
Muistitesti ja muistitutkimus
Muistin tutkiminen toteutuu hieman eri tavoin eri puolilla Suomea. Usein tutkiminen käynnistyy lähimmällä terveysasemalla hoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Joissakin paikoissa alkukartoituksen tekee esimerkiksi muistihoitaja. Alkuselvittelyyn käytetään yleensä MMSE-testiä, joka kartoittaa lähimuistin häiriöitä. Testi ei ole aukoton eikä täysin luotettava, koska tuloksiin vaikuttaa monet tekijät kuten testattavan koulutustaso ja päivän vireystila. Jo alkuselvittelyyn tulisi kuulua läheisen huolellinen haastattelu. Havainnot, testi ja muut tiedot antavat kuvaa siitä, onko kyseessä tilanne, jota on syytä tutkia vielä lisää. Joskus masennus tai joku muu tekijä kuten sopimaton lääke voivat selittää muistihäiriöitä.
Mikäli muistihäiriöitä todetaan, otetaan verikokeita, joilla pyritään lähinnä poissulkemaan muita tekijöitä, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai B12-vitaminin puutostila.
Mikäli syytä muistihäiriöille ei em. toimenpiteistä löydy, tehdään usein tarkempia tutkimuksia kuten aivojen kuvantaminen. Yleensä pään tietokonekuvaus (TT) kuuluu muistisairauksien perusselvityksiin. Sen ohella käytetään pään magneettikuvausta, joka on edellistä tarkempi aivojen kuvaus. Näiden lisäksi käytetään myös muita neurologisia tutkimuksia tarpeen mukaan.
Muistisairausdiagnoosi
Diagnoosi asetetaan tutkimusten kokonaisuuden perusteella. Harmillisesti kaikkia muistioireisia ei ole tutkittu riittävän tarkasti ja tutkimukset ovat voineet tyssätä ensimmäiseen MMSE-testiin. Alkava tai harvinaisempi muistisairaus ei välttämättä näy MMSE-testissä. Tämä voi johtua monesta syystä. Ensinnäkin testi soveltuu parhaiten Alzheimerin taudin tunnistamiseen. Toiseksi testi on niin yleinen, että testattava henkiö voi osata siitä osia jo valmiiksi. Lisäksi esimerkiksi kognition lähtötaso voi olla niin korkea, että vaikka se olisi laskenut, se ei näy testissä. Toisaalta sekään ei kuitenkaan ole tavatonta, että tilanne ei vain selviä tutkimuksissa, vaan sitä jäädään seuraamaan ja sovitaan jatkotutkimus vuoden päähän.
Entä jos läheiseni ei suostu lähtemään tutkimuksiin?
Aika tavallista on, että muistihäiriöinen ihminen ei tunnista muistioireita tai muita muistisairauteen viittaavia oireita itse. Tehdyt havainnot (samoista asioista puhuminen, vaikeudet hoitaa omia asioita, laihtuminen, alakuloisuus jne.) kannattaa siis ottaa rohkeasti puheeksi, vaikka useammankin ihmisen toimesta.
Voit myös kysyä, saatko varata ajan hänelle muistitutkimukseen ja ehdottaa, että tulet mukaan tutkimuksiin hänen tuekseen. Toisinaan jonkun muun luotetun ihmisen kanssa keskustelu tai mukaantulo voi helpottaa testiin lähtemistä. Voit myös selvittää, tehdäänkö alueellanne muistitestejä kotona.
Tässä vinkkejä kootusti, joita voit kokeilla saadaksesi läheisesi muistitestiin:
-
- Nosta huomaamasi muutokset esiin
-
- Rohkaise tutkimuksiin kertomalla, että kyse voi olla jostakin muusta kuin muistisairaudesta ja jos kyse on sairaudesta niin on parempi olla ajoissa liikkeellä.
-
- Älä painosta. Ota asia esille paremmalla hetkellä. Pyydä jotakuta muuta läheistä myös puhumaan asiasta.
-
- Ehdota, että menette yhdessä tutkimuksiin tai että hän menisi jonkun ystävän kanssa
-
- Selvitä, tehdäänkö testejä aluaanne kotikäynteinä.
-
- Jos läheisesi on menossa muun asian vuoksi terveydenhuollon käynnille, selvitä voiko asiaa tutkia tämän käynnin yhteydessä.
Haluatko keskustella siitä, miten saat läheisesi muistitestiin muistiasiantuntijan kanssa. Ota yhteyttä täältä tai varaa aika keskusteluun.
